Kumpulan siirtolapuutarha on kulttuurihistoriallisesti arvokas puistoalue Kumpulan ja Käpylän kainalossa. Puutarha perustettiin kaupungin päätöksellä 1924, ja sen suunnittelusta oli mukana aikansa parhaita voimia. Siirtolapuutarha on yksi varhaisimmista siirtolapuutarhoista koko Suomessa, ja tärkeä linkki kansainvälisen siirtolapuutarhaliikkeen leviämisessä myös meille. Sisällissodan jälkeisessä, köyhässä Suomessa puutarhalla oli tärkeä sosiaalinen merkitys. Nykyään puutarhan viljelijät ahkeroivat tuottaen ekologista lähiruokaa ja kukkaloiston kauneutta.
Puutarha on kesäkaudella avoin kaikille kävijöille. Satavuotinen historia näkyy palstojen rehevässä kasvillisuudessa ja kukkarunsaudessa. Vierailijatkin voivat kävelyretkillään nauttia kasvukauden eri vaiheista: sipulikukkien, hedelmäpuiden, syreenien ja pionien kukinnasta aina loppukesän satokauden näkymiin.
Puutarhassa järjestetään myös kaikille avoimia tilaisuuksia, kuten myyjäisiä oheistapahtumineen. Viime vuosina palstalaiset ovat osallistuneet Avoimien puutarhojen päivään. Kesäsunnuntaisin voi vierailla myös Latokahvilassa tai Museomökissä.
Alueen toiminnasta, ylläpidosta ja huollosta vastaa Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry. Yhdistys perustettiin 1927 edistämään palstalaisten yhteistoimintaa. Aluksi kaikilla palstalaisilla oli vuokrasopimus suoraan kaupungin kanssa, ja yhdistys järjesti esim. jäsentensä koulutusta, vapaa-ajan toimintaa ja yhteishankintoja.
Vuonna 1996 siirryttiin alueen itsehallintoon: siirtolapuutarhayhdistys vuokraa koko alueen kaupungilta ja edelleen yksittäiset palstat jäsenilleen. Vuokralaisten tulee olla helsinkiläisiä. Itsehallintoon kuuluu myös vastuu suurimmasta osasta alueen huoltotehtäviä ja niihin liittyvä taloudellinen vastuu. Kaupunki on hoitanut raskasta kalustoa vaativia töitä. Alueella on vain kesävesi. Viemäröinti ulottuu vain yleisiin rakennuksiin ja toimii vain kesäisin.
Puutarhan viljelijät ovat siirtolapuutarhayhdistyksen jäseniä oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Niistä säädellään kaupungin vuokrasopimuksessa, palstojen vuokrasopimuksissa sekä kaupungin ja yhdistyksen säännöissä ja ohjeissa. Jäsenet maksavat yhdistykselle maavuokran ja yhdistyksen jäsenmaksujen lisäksi myös yleisten alueiden ja tilojen huollosta ja ylläpidosta, kuten sähköstä, vedestä, korjauksista, laitteistoista jne.
Jäsenellä on velvoite hoitaa oma palstansa ja sillä olevat rakennukset. Kaupungin ja yhdistyksen ohjeilla rajataan esimerkiksi puiden ja pensaiden korkeutta, kasvivalikoimaa ja rakentamista. Myös mökki pitää pitää kunnossa, ja sen peruskorjaamiseen tai uudistamiseen tarvitaan yhdistyksen tai kaupungin rakentamislupa. Palstojen tilanne katselmoidaan vuosittain. Ks. lisää tietoa Kumpulan siirtolapuutahurin opas ja Rakentaminen Kumpulan siirtolapuutarhassa.
Puutarhan viljelijät muodostavat yhteisön, joka toimii yhdessä hoitaen talkoilla aluetta ja järjestäen alueen toiminnan ja palvelut. Joka palstalla on velvollisuus osallistua yhteisötyöhön. Toiminnan muodot ovat vuosien ja vuosikymmenien aikana vaihdelleet tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. Perinteiset yhteiset juhlat ja koulutustapahtumat ovat uudistuneet. Viime vuosina on syntynyt jäsenten aloitteesta monia uusia toimintamuotoja tai elvytetty ja päivitetty vanhoja: Latokahvila, käsityö- ja musiikkikerhoja, ympäristöryhmä, lastenjuhlia, yhteislaulutilaisuuksia, mehustusomenoiden keräys jne. Onpa alueella juostu maratonkin. Talkoilla on rakennettu ja kohennettu alueen rakennuksia ja aiemmin kaivettu jopa kesäveden johtokaivannot. Yleisten alueiden istutusten ja muun kasvillisuuden hoito sujuu myös talkoilla.
Kumpulan siirtolapuutarhayhdistys ry on Suomen Siirtolapuutarhaliiton ja Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestön perustajajäsen.