Suunnitelmat
Kaupungin johto alkoi suunnitella siirtolapuutarhaa Kumpulaan sisällissodan jälkeen, ja valtuusto hyväksyi suunnitelmat 1924. Suunnittelu tapahtui klassismin hengessä, ja siinä oli mukana aikansa parhaita voimia. Kaupungin asemakaavaosasto laati asemakaava-arkkitehti Birger Brunilan alaisuudessa alueen asemapiirroksen. Siirtolapuutarhaneuvojana toiminut Elisabeth Koch laati yksityiskohtaisia suunnitelmia puutarhan yleisistä alueista sekä palstoille mallipuutarhoja. Pääportti suunniteltiin ja rakennettiin, suunnittelua johti kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher.
Henkilöitä
Alkuvuosina Kumpulan tärkeitä henkilöitä olivat mm. Elisabeth Koch, ”siirtolapuutarhojen äiti”, joka laati Kumpulan yleisten alueiden suunnitelmat sekä mallisuunnitelmia palstoille. Hänellä oli myös oma palsta Sireenipolulla.
Kansanedustaja Emil Sallilalla oli keskeinen osuus sekä siirtolapuutarhayhdistystä perustettaessa 1927 että Suomen Siirtolapuutarhayhdistyksen synnyssä 1930. Hänelläkin oli oma palsta Kumpulassa, ja hän toimi yhdistyksen sihteerinä kuolemaansa asti 1936.
Taiteilija Venny Soldan-Brofeldt hankki 1928 Kumpulasta palstan Koivupolku 1 miehensä, kirjailija Juhani Ahon, kuoleman jälkeen ja vietti siellä runsaasti aikaa maalaten kukkia.
Yleiskuvia
1920-luvulla Koulukasvitarhassa jo ahkeroitiin, ja siirtolapuutarhan pääporttirakennus oli rakennettu. Mökkejä ei kuitenkaan vielä näy.
Muutaman vuoden päästä joka palstalla Ruusutiellä ja Liljatiellä on jo tyyppimökki (vrt. Museomökki) ja lipputanko, mutta Kerhotaloa ei ole vielä rakennettu. Olympiakylän paikalla on metsää vielä vuosia ja Kisakylän paikalla jopa pari vuosikymmentä.
Rakennukset
Nykyinen Museomökki pian valmistumisensa jälkeen. Naapureita ei vielä näy, ja savisen maan saanti viljelykuntoon oli haaste.
Muutama vuosi myöhemmin Emil Sallilan mökki oli jo viimeistelty ja puutarha rehevöitynyt.
Kerhotalo valmistui 1934 järjestetyille pohjoismaisille siirtolapuutarhapäiville. Talo oli aluksi ”pienenläntä”.
Viljely
Palstojen saanti viljelykuntoon vaati raskasta työtä. Kaupungin puutarhuri neuvoi tuoreita palstalaisia. Omenapuita ei vielä näy, tai ne ovat kovin pieniä.
Palstalaisia
Palstalaisia pyhäpuvuissaan. Mökeillä tavattiin, vietettiin juhannusjuhlia ja kahviteltiin. Viikonloppu oli lyhyt: lauantai oli työpäivä aina vuoteen1966 asti.
Toiminta
Pitkistä työviikoista huolimatta yhteisöllinen toiminta oli vilkasta ja juhlia järjestettiin. Yhdessä urheiltiin, kilpaillenkin. Juhlissa oli ohjelmaa, myös lasten esittämänä. Joulujuhlia vietettiin vuosikymmeniä yhdessä Vallilan spyn kanssa. Vieraita kävi varsinkin muista siirtolapuutarhoista ja ulkomailtakin.
Yhdistys
Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys perustettiin 1927 tarkoituksenaan ”edistää ja kehittää kasvitarhaviljelyksen taitoa ja harrastusta jäsentensä keskuudessa ja levittää tätä harrastusta… sekä jäsentensä keskinäisen yhteisymmärryksen elvyttämiseksi…” Tavoitetta edistettiin myös talvisaikaan kokoontuneessa opintokerhossa. Yhdistyksen hallitusta kutsuttiin aluksi toimikunnaksi. Kirjanpitoa ei ollut vielä digitoitu…
